Toukokuu oli lämmin ja aurinkoinen ja odotimme innoissamme kesän puhkeamista ja lisää helteisiä ilmoja. Valitettavasti kesäkuussa tuli lähinnä mieleen syksyinen Suomi. Heppu nautti auringosta täysin rinnoin. Lempipaikka on portaillamme tassut ja kirsu kohti aurinkoa.

1741719.jpg

Kukkapenkkini oli varmaan se viidakko mikä piti kesyttää. Heppu on vakuuttunut että erityisesti pionin alle on piilotettu aarre, joka hänen tulee etsiä ja kaivaa ylös maasta. Kukkien säästämiseksi Mikko viritti kukkapenkin ympärille kanaverkkoa innokkaan kaivajan varalta. No eihän staffia edes pentua tietenkään pelkkä heppoinen verkko pidä poissa aarteen luota, mutta meidän tiukka ei kuitenkin toppuutteli kaivajaa. Tosin vieläkin kun silmä välttää on Heppu loikannut verkon yli ja kaivaa kuin viimeistä päivää, koska tietää että lähtö tulee hetkenä minä hyvänsä jos ennätämme hätiin.

Niin se nukkuminen. Reilun viikon vietin yöni sohvalla ja Heppu nukkui korissaan tai lattialla sohvan vieressässä. Yöt sujuivat jo niin mallikkaasti ja kuivasti että päätimme palata normaaliin ja minä muutin takaisin makuuhuoneeseen Mikon viereen. Tässä vaiheessa Heppu katseli vielä ihmetellen portaita. Tosin portaat ei olisi voineet vähempää kiinnostaa. Kaikki tarvittava löytyi alakerrasta. Laitoimme kuitenkin portaiden alapäähän varmuudeksi portin ettei Heppu lähde yöaikaan herhailemaan portaikkoon ja putoa pimeässä. Muutama yö menikin rauhassa Heppu nukkui alakerrassa ja me muut omissa sängyissä. Kunnes yhtenä yönä heräsin hirveään ryskytykseen. Olin varma että taloon murtauduttaisiin, mutta siinä samassa Heppu tassutteli huoneemme matolle nukkumaan. Sama toistui seuraavina öinä. Alhaalla rymisteltiin ja tönittiin heppoista porttia niin kauan että kulkureitti yläkertaan avautui. Niinpä Heppu nukkuu omassa pedissään huoneemme lattialla.