Eilen illalla treffattiin läheisessä koirapuistossa Maru. Maru on 1-vuotias punainen staffi narttu. Kesän aikana Heppu on muutaman kerran käynyt treffeillä Marun kanssa. Alkajaisiksi vietettiin aikaa läheisessä koirapuistossa ja pariskunnalla oli perinteiset staffipainit menossa kun puistoon pyyhälsi ensin jonkin sortin villakoira tyyppinen uros. Heppu yritti muutaman kerran houkutella kaverin leikkiin, mutta aika huonolla menestyksellä. Staffit jatkoivat omia leikkejään ja joukkoon ilmestyi myös yllättäen omistajan syliin kätkeytynyt oliskohan ollut Chi Hua Hua tai vastaava. Näytti olevan kovasti peloissaan. Omistaja sitten laski koiransa maahan jolloin Heppu huomasi tilaisuutensa tulleen ja lähti jahtamaan pikku koiraa. Onneksi sain Hepun niskasta kiinni ennen kuin se taklasi tän pienen otuksen koirapuiston aitaa vasten painimielessä. Pakkohan meidän oli lähteä läheiseen metsään Marun kanssa jatkamaan leikkejä kun tämä pikku veijari oli selvästi liian pieni tähän painileikkiin. Mua kyllä rupes muutenkin korpeamaan että kun kerran ihmisillä on suu millä puhua niin olis tääkin täti ensin voinut tiedustella että mikä siellä on tilanne ja mitä meidän koirat tykkää muista koirista ennen kuin päästää omansa staffi painin keskelle. No mutta joo meitä on moneksi ja tämä on se syy miksi en viitsi Hepun kanssa olla koirapuistossa kuin vain ja ainoastaan silloin kun siellä on tuttuja koiria.

Leikit sitten jatkuikin ratkiriemukkaana lähimetsässä ja eikä aikaakaan kun molemmat koirat hävisivät salamyhkäisesti läheiseen pusikkoon. Siellä oli jotain niin mielenkiintoista että poishan sieltä ei malttanut millään tulla. kunnes viimein saatiin Jennin kanssa koiruudet houkuteltua pois niin lemu oli melkoinen haisi itse pa*ka. Sillä seurauksella että sohvalle oli kielletty tulemasta sinä iltana. Tiedä häntä kenen jätöksiä kävivät maistelemassa en viitsinyt tarkistaa, mutta hajuhaitta oli kauhea.